Kotihoidon tiimimalli; itsensä johtaminen on avain laadukkaaseen kotihoitoon

Yrityksemme Hoitajasi Oy kävi keväällä 2024 Hollannissa tutustumassa kuuluisaan Buurtzorg-kotihoidon konseptiin. Kyseessä on toimintatapa, jossa kotihoitoa tehdään pienissä itsenäisissä tiimeissä. Tiimit toimivat pienillä alueilla eikä esihenkilöitä ole lainkaan. Tiimi sopii keskenään kaiken työvuorosuunnittelusta ja viikkopalavereiden pitämisestä uusien asiakkaiden vastaanottamiseen. Asioista puhutaan ja jokainen osallistuu päätöksentekoon. Buurtzorg-konseptissa asiakastyytyväisyys on tutkitusti korkea ja hoitajat viihtyvät hyvin työssään. Konsepti on mullistanut kotihoitoa ja malli on levinnyt jo yli 30 maahan. Hollannin tapa tehdä kotihoitoa on innoittanut myös Suomessa kokeilemaan itseohjautuvaa kotihoidon mallia, mutta vielä meillä ei ole nähty Buurtzorgin kaltaista menestystarinaa ainakaan julkisuudessa. Hoitajasi lähtikin itse katsomaan että mitä siellä Hollannissa tehdään paremmin kuin meillä täällä Suomessa! 

Hollanninmallia ei voi sellaisenaan soveltaa suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään. Siellä terveydenhuoltojärjestelmä on vakuutusperustainen; kotiinvietäviä palveluita ostetaan yksityisiltä yrityksiltä ja maksajana toimivat vakuutusyhtiöt. Tiimissä toimii pääsääntöisesti sairaanhoitajia ja yhdessä he vastaavat asiakkaiden hoidosta. Suomessa kotihoidosta sen sijaan vastaavat hyvinvointialueet ja asiakas maksaa saamastaan palvelusta tuloperustaisesti. Meillä kotihoito on pääsääntöisesti lähihoitajien suorittamaa, tiimit ovat valtavia ja nykyisin kotihoidossa esiintyy myös paljon kielimuuria. 

Vietimme kokonaisen työvuoron Goudan kaupungissa tehden tuikitavallisen aamuvuoron hollantilaisten kollegoidemme matkassa. Kotihoidon toimisto oli pikkuriikkinen lähinnä kahvihuonetta muistuttava tila jossa hoitajat tapasivat. Osa hoitajista kulki kotikäynneillä polkupyörillä koska etäisyydet olivat lyhyitä. Tiimiin kuuluu 12 sairaanhoitajaa.  

Silmään pistävää oli se, että hollantilaiset asiakkaat olivat pääsääntöisesti paljon parempikuntoisia kuin meillä Suomessa ja asiakkaat saivat koteihinsa paljon enemmän palveluita. Buurtzorg-hoitajien työtehtäviä olivat esimerkiksi suihkussa avustelu, tukisukkien laittaminen, virtsakatetripussin vaihtaminen, haavahoito, ihonhoito yms varsin tavalliset ja meillekin tutut kotihoidon tehtävät. Vaikka työ oli paljolti samaa kuin mitä meillä Suomessakin tehdään, oli se paljon kevyempää sillä asiakkaat eivät olleet niin raskashoitoisia. Kodinhoidollisia tehtäviä hollantilaiset hoitajat eivät tehneet lainkaan. Kodinhoidolliset työt olivat omaisten, naapureiden tai vapaaehtoisten harteilla tai sitten siivouspalveluita ostettiin erikseen.  

Mitä Hollannista sitten jäi käteen?  

Pieni tiimi todella toimii! Oli heti selvää että tiimi tekee juuri sellaista työtä kuin mitä tiimiläiset itse haluavat. Kommunikaatio on äärimmäisen tärkeää. Buurtzorgilla on käytössään oma Buurtzorgweb-alusta, johon kirjataan ja jonka avulla hoitajat kommunikoivat. Hoitajat pystyivät alustan avulla mm seuraamaan toisten hoitajien työpäivän kulkua ja tarvittaessa vaihdella käyntejä kesken työpäivän. Kirjaaminen tehtiin suoraan mukana olevalle tietokoneelle. Mitään turhaa ei kirjattu eikä kirjaamiseen käytetty paljon aikaa. Asuntoihin päästiin kätevästi sisään kun ulko-oven yhteyteen oli laitettu numerolukollinen avainrasia. Suomalaiset kollegat kantavat usein mukanaan asiakkaiden kotiavaimia ja saattavat kesken päivän toimitella avaimia toisilleen.  

Kiireettömyys oli käsin kosketeltavaa! Kaikki asiakaskäynnit oli tehty ennen lounasaikaa ja päivä käytännössä päättyi klo 13 mennessä hoitajan omaan lounaaseen. Käyntejä aamuvuoron aikana oli 6-7 lyhyillä siirtymillä siinä kun suomalainen kollega saattaa käydä 12 asiakkaan luona aamuvuoron aikana ja ajella edestakaisin. Suomessa työvuorot tehdään työvuorosuunnittelijan toimesta. Työvurosuunnittelija ei aina tunne asiakkaita tai ei tiedä kauanko kohteeseen tulisi varata aikaa, miten lähelle auton saa pysäköityä tai mikä asiakkaan vointi on. Suomessa kaksi hoitajaa saattaa olla samassa taloyhtiössä samaan aikaan liikkeellä eivätkä he tiedä toistensa tekemisistä mitään. Hollannissa sen sijaan käynnit olivat hyvin suunniteltuja ja aikataulu piti. Yhden asiakkaan luona juotiin aamukahvit ja kaikkien asiakkaiden kuulumiset ehdittiin kyselemään. Olisi mahtavaa jos tällainen onnistuisi myös Suomessa!   

Isoissa työyhteisöissä haasteena on usein se, että on paljon asioita mistä kukaan ei ehkä vastaa.  Usein työnjärjestelijät joutuvat sairaspoissaolojen takia tekemään viime hetken muutoksia päivän kotikäynteihin tuntematta asiakkaita tai aikatauluja ja lopulta yksittäinen hoitaja saattaa suhata edestakaisin tietämättä tarkkaan missä muut hoitajat ovat tai mitä he tekevät. Hoito voi olla sirpaleista ja tieto ei aina kulje. Pienet, itseohjautuvat ja ketterät tiimit voisivat toimia käytännössä paremmin. Kotihoitoa voisi miettiä kokonaan uudella tulokulmalla ja näin kehittää toimintaa ja parantaa palvelua. Pienessä piirissä vastuut on helppo jakaa ja kaikki tehtävät tehdä näkyväksi. 

Haasteet tulisi jollakin tavoin ratkaista!  Tiedon tulee liikkua, asioista pitää pystyä kommunikoimaan ja hoitajien tulee voida ottaa enemmän vastuuta työstään! Tiimityöskentelymallissa on jotain todella toimivaa! Pienessä tiimissä kukaan ei voi luistaa töistään, sillä minkä taakseen jättää sen kollega edestään löytää. Pienessä tiimissä asiakkaasta tulee ”oma” ja vastuu asiakkuudesta vaikuttaa työtapaan merkittävästi. 

Kannustammekin nyt kaikkia muitakin pieniä ja joustavia hoitoalan yrityksiä kokeilemaan tällaista tiimimallia! Ei höngitä niskaan ja pusketa aikatauluja ylhäältä alaspäin vaan annetaan hoitajien itse ratkaista haasteet ja aikataulut. Asiakkaan kannalta on parasta kun ovesta astuu sisään tuttu ja motivoitunut hoitaja, joka tuntee sekä asiakkaan terveydelliset taustat, mutta myös tämän toiveet ja tarpeet. Kenties joskus ehtisi yhdessä asiakkaan kanssa vaikka juoda ne kahvitkin! Se, jos jokin, on laadukasta kotihoitoa parhaimmillaan.  

Seyran