Ikääntyvä väestö yhä moninaisempaa – Onko osaamisesi ajan tasalla?

Julkaistu 14.8.2026

Ikääntyneet ihmiset nähdään usein yhtenäisenä ryhmänä, vaikka todellisuus on paljon monimuotoisempi. Samalla kun suomalainen yhteiskunta moninaistuu, myös iäkkäiden joukossa on yhä enemmän erilaisia identiteettejä, tarpeita ja toiveita. Palveluiden täytyy pysyä tässä muutoksessa mukana.

Tilastot kertovat muutoksesta

Vieraskielisten iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa. Suomessa on jo nyt 30 000 yli 65-vuotiasta, joiden äidinkieli on joku muu kuin suomi, ruotsi tai saame (Tilastokeskus). Muutos on nopeaa ja vuonna 2035 kielivähemmistöihin kuuluvia ikääntyneitä voi arvioida olevan jo lähes 80 000. Myös katsomusten kirjo laajenee koko ajan. Joka neljäs yli 65-vuotias ei kuulu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja heistä yli 300 000 ei ole rekisteröitynyt mihinkään uskontokuntaan (Tilastokeskus).

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia on 4–10 % väestöstä ja sateenkaariseniorien määrä muuttuu samaan tahtiin ikääntyvien ihmisten määrän kanssa. Laskennallisesti yli 65-vuotiaita sateenkaarevia ihmisiä on vähintään 50 000, mahdollisesti lähes 150 000. Sateenkaariseniorien näkyvyyteen yhteiskunnassamme vaikuttaa myös se, että yhä useampi iäkäskin ihminen on avoin identiteetistään.

Vähemmistöjen kokemukset on huomioitava

Moni-ikä-hanke on kolmivuotinen Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n hanke, jonka tavoitteena on edistää ikääntyvien ja vanhojen ihmisten yhdenvertaisuutta. Kävimme kuuntelemassa vähemmistöihin kuuluvien ikääntyvien ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä. Ajatuksiaan jakoivat kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ja sateenkaariseniorit.

Kaikilla on yhteinen toive: tulla kohdatuksi tasavertaisesti ja omana itsenään. Monet haasteet ovat samoja kuin muillakin ikääntyvillä, mutta vähemmistöasema mutkistaa niitä. Esimerkiksi digiasiointi ja suomalaisen palvelujärjestelmän hahmottaminen on monille kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluville hankalaa. Sateenkaarisenioreiden kokema syrjintä lainsäädännössä ja arjessa vaikuttaa osaan edelleen ja saa pelkäämään, miten heidät kohdataan ikääntyvien palveluissa.

Moninaisuusosaaminen on yhä tärkeämpää

Ikääntyneiden palveluissa kannattaa panostaa moninaisuusosaamiseen, koska se lisää yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja luottamusta ihmisten välillä. Moninaisuusosaaminen on syytä nostaa osaksi organisaation strategiaa, jotta siihen voidaan panostaa riittävästi.

Moninaisuusosaaminen tarkoittaa taitoa huomioida ihmisten erilaisia taustoja, identiteettejä ja tarpeita. Olennaista on kohdata jokainen ihminen yksilönä.

Palveluissa työskenteleviltä moninaisuusosaaminen vaatii tietoisuutta omista oletuksista ja ennakkoluuloista. Johtajien tuki henkilökunnalle on tärkeää, kun opetellaan yhdessä uutta. Muutos ei ole aina suoraviivainen, vaan vaatii tilaa keskustella ja pohtia, miten juuri omassa organisaatiossa halutaan toimia.

Ota työkalut käyttöön

Hyvä uutinen on, että moninaisuusosaamista voi kehittää. Moni-ikä-hankkeessa on tuotettu konkreettisia työkaluja, joita voi hyödyntää esimerkiksi itseopiskelussa, työyhteisön perehdytyksessä tai oppilaitoksissa.

Moninaisuustesti: 15 kysymyksen verkkotesti, jonka yhteydessä on tietopankki moninaisuuden peruskysymyksistä. Testin läpäissyt voi ladata itselleen todistuksen.
Iäkkäiden moninaisuus -tietoiskut: Tiiviitä luentoja ja keskusteluja, joissa on tietoa ja vinkkejä työhön ikääntyneiden parissa. Julkaistu tallenteina YouTubessa.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI on mukana Hyvä ikä -tapahtumassa 2026. Tervetuloa osastollemme keskustelemaan!

Jukka Keronen

Vastaava hankesuunnittelija

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry

Moni-ikä-hanke

Sonja Iltanen

Hankesuunnittelija

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry

Moni-ikä-hanke

Lähteet:

Moni-ikä-hanke: https://www.valli.fi/moni-ika/

Moninaisuustesti: https://www.moninaisuustesti.fi/