Lähes puolet suomalaisista on varautunut vanhuuteen

24.6.2024

Suomalaisten suhtautuminen omaan vanhenemiseen ja vanhuuteen on pysynyt edelleen myönteisenä. Verrattuna vuoden 2022 tutkimukseen, vanhuutta pidettiin kuitenkin jonkin verran pelottavampana ja yhä harvempi halusi elää 100-vuotiaaksi.

Vanhustyön keskusliitto toisti vuonna 2022 teettämänsä kansalaiskyselyn kevään 2024 aikana. Kyselyllä kartoitetaan suomalaisten asenteita vanhuuteen, vanhenemiseen ja vanhustyöhön. Tarkemmat kyselyn tulokset ja vertailu aiempaan kyselyyn julkaistaan kesän jälkeen.

Kansalaiskyselyn (N 2055) vastaajina olivat 16-vuotta täyttäneet mannersuomalaiset. Vastaajien mielestä vanhuus alkoi tyypillisesti 70-vuotiaana ja 86 prosenttia vastaajista suhtautui vanhuuteen myönteisesti tai neutraalisti. Kielteisesti vanhuuteen suhtautuneita oli ainoastaan 14 prosenttia.

Omaehtoinen varautuminen vanhuuteen

Yhteensä 65 prosenttia suhtautui omaehtoiseen vanhuuteen varautumiseen joko melko tai jopa erittäin myönteisesti. Kielteisesti suhtautui ainoastaan 5 prosenttia ja 6 prosenttia ei ollut ajatellut koko asiaa.

Lähes puolet (47 prosenttia) vastaajista oli varautunut omaan vanhuuteensa. Vanhuuteen varautuminen tuli vastaajien mielestä aloittaa tyypillisesti 50-vuotiaana. Varautujien määrä ja tietoisuus varautumisesta on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana.

Suhtautuminen omaan vanhenemiseen ja vanhuuteen on säilynyt myönteisenä asiana, mutta yhteiskunnan asennetta vanhuutta kohtaan piti kielteisenä yli puolet (53 prosenttia) vastaajista. Huolestuttava suuntaus on, että keskiarvollisesti vastaajat suhtautuivat vanhuuteen ja sen asemaan yhteiskunnassamme hieman negatiivisemmin kuin vuonna 2022. Tulokseen on tosin saattanut vaikuttaa En osaa sanoa -vaihtoehdon poistuminen kysymyslomakkeesta.

Onko Suomi hyvä maa elää?

Vaikka yli puolet (53 prosenttia) kyselyn vastaajista arvioi Suomen olevan iäkkäille hyvä maa elää, on luku kuitenkin kahdeksan prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2022. Erityisesti kielteisesti suhtautuvien osuus on kasvanut.

Ikäihmisten syrjinnän määrän arvioitiin pysyneen suunnilleen samana, joskin terveyspalvelujen osalta oli havaittavissa selvä negatiivinen muutossuunta. Henkilökohtaisesti koetun syrjinnän määrä oli kuitenkin huomattavasti pienempi kuin vuonna 2022.

Vajaa puolet vastaajista (48 prosenttia) oli sitä mieltä, että Suomessa syrjitään iäkkäitä (47 prosenttia vuonna 2022). Syrjivinä tahoina vastaajat kokivat useimmiten poliitikot (60 prosenttia), sosiaalipalvelut (59 prosenttia), terveyspalvelut (59 prosenttia) sekä työnantajat (54 prosenttia). Vastaajien kokemat keskeiset syrjivät tahot olivat samoja myös vuoden 2022 tutkimuksessa, joskin erityisesti terveyspalvelujen (+9 prosenttiyksikköä.) osuus oli noussut melko voimakkaasti. Tulosta tarkasteltaessa on mielenkiintoista huomata, että Kelan osuus on sitä vastoin laskenut voimakkaasti (-13 prosenttiyksikköä).

Ainoastaan 14 prosenttia ilmoitti kokeneensa itse syrjintää iän perusteella (28 prosenttia vuonna 2022). Mikäli syrjintää oli koettu, oli se kohdistunut useimmiten työhön, terveyspalveluihin tai julkisiin sosiaalisiin tilanteisiin.

Mitä kuuluu hyvään vanhuuteen?

Avoimissa vastauksissa kyselyyn vastaajat kertoivat, mitä heidän mielestään kuluu hyvään vanhuuteen. Avoimen palautteen jätti yhteensä 1654 vastaajaa.

”Arvokasta, oman mielen mukaista hyvää elämää. Tarvittava apu ja apuvälineet helposti saatavilla, hoitokotipaikka järjestyy helposti ja hoito on laadukasta. Mitä se yleensä ei oman hoitotyön kokemukseni perusteella ole.”

Hyvään vanhuuteen kuului vastaajien mielestä: hyvä terveys, riittävät taloudelliset resurssit, mahdollisuus sosiaalisesti aktiiviseen toimintaan sekä kyky itsenäiseen päätöksentekoon. Vastaajien mielestä vanhustyöhön tulisi ylipäätänsä lisätä resursseja, jota kautta mahdollistetaan parempi vanhustenhoito.

”Ei yksinäisyyttä. Huolenpitoa, välittämistä, arvostusta ja kunnioitusta. Riittävää kivun hoitoa, mutta ei pakkohoitoa, vaan potilaalla tulee olla oma itsemääräämisoikeutensa ja sitä tulee kunnioittaa.”