Standardipalveluita standardi-ihmisille?

Suomalainen yhteiskunta ikääntyy ja monimuotoistuu

Suomi ikääntyy. Vuonna 2040 yli 65-vuotiaita asuu täällä jo yli 1 500 000, se on noin kymmenen prosenttia enemmän kuin nyt. Suomi myös muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi. Tämä kehitys näkyy myös ikääntyneemmässä väestössä. Tällä hetkellä yli 55-vuotiaista maamme asukkaista hieman alle 65 000 puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Vuosisadan puolivälissä heidän määränsä on nykyiseen nähden jo noin nelinkertainen.

Muutoksilla on huomattavat vaikutukset ikääntyneiden ja vanhojen ihmisten palveluiden tarpeeseen. Yhä enemmän ihmisiä tulee palveluiden piiriin ja yhä useammalla heistä on haasteita käyttää niitä. Palveluiden käyttöä voivat vaikeuttaa esimerkiksi: puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito, heikko lukutaito tai lukutaidottomuus, terveydenlukutaidon, digiosaamisen tai yhteiskuntataitojen puutteet sekä kulttuuriset tekijät. Esimerkiksi yhä yleistyvien digipalveluiden itsenäinen käyttö ei ole kaikille mahdollista. Syrjäytymiskehityksen välttämiseksi palvelujärjestelmämme on löydettävä vastauksia siihen, kuinka näitä haasteita voitetaan.

Moni-ikä -hanke edistää ikääntyvien yhdenvertaisuutta

Moni-ikä -hanke on STEA:n rahoittama kolmivuotinen hanke (2024–2026), jonka tavoitteena on edistää ikääntyvien ja vanhojen ihmisten yhdenvertaisuutta. Hanke lähestyy ikääntyvien ihmisten moninaisuutta laajasti kielten, kulttuurien, uskontojen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmista. Hyvä Ikä -messuilla hankkeen painopiste on monikulttuurisuudessa.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry toteuttaa hanketta yhdessä järjestöjen kanssa, jotka edustavat näitä vähemmistöjä. Hankkeessa tehdään näkyväksi ikääntyvien vähemmistöjen tarpeita. Hankkeessa toteutetaan muun muassa työpajoja vähemmistöjen kanssa, tietoiskuja ammattilaisille ja ikääntyneille, viestintää ja materiaalien tuotantoa. Tulossa on muun muassa moninaisuuden perehdytystyökalu ammattilaisille ja opiskelijoille.

Palvelujärjestelmää ei ole rakennettu moninaisuutta huomioivaksi

Hankkeessa on toteutettu ensimmäiset työpajat ja tusina järjestötapaamista. Näissä on saatu esimakua haasteista, joita vähemmistöihin kuuluvat ikääntyneet kohtaavat. Esimerkiksi erään työpajan osallistujista kukaan ei osannut itsenäisesti täyttää viranomaisten papereita, kuten Kelan hakemuksia, vaan tarvitsivat siihen järjestön työntekijöiden apua. Useat heistä tarvitsevat myös lääkärikäynnille aina joko virallisen tulkin tai oman lapsensa tulkkaamaan.

Järjestötapaamisissa nousi esiin muun muassa se, että palvelujärjestelmä ei juurikaan tunnista moninaisuutta. Eräs järjestötoimija kuvasi palveluita sanoilla “standardipalveluita standardi-ihmisille".  Toisen mielestä taas yhteiskunnassa yleisestikin nähdään ikääntyneet “Aalto-maljakoina”, jotka ovat samaan muottiin puristettuja ja herkästi särkyviä.

Hankkeen toteuttamassa kyselyssä selvitettiin iäkkäiden ja/tai vähemmistöjen parissa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä iäkkäiden moninaisuuden kohtaamisesta. Kysyttäessä “Miten koet monikulttuuristen iäkkäiden huomioimisen työssäsi?” vastanneista lähes 40 prosenttia koki oikeiden termien käytön ja toiminnan suunnittelun vähintäänkin melko vaikeaksi. Helppona tai melko helppona sitä piti hieman yli 20 prosenttia. Suurimmat haasteet ammattilaiset kokivat viestinnässä ja kohderyhmän tavoittamisessa. Reilusti yli puolet oli sitä mieltä, että se on vaikeaa tai melko vaikeaa.

Mikäli haluat jatkossa kuulla hankkeen tuoreimmat kuulumiset, voit tilata Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n uutiskirjeen tästä linkistä:
https://www.valli.fi/ajankohtaista/uutiskirje/

Tervetuloa VALLIn standille keskustelemaan moninaisuudesta ja ikääntymisestä!